Liikuntaa ja urheilua käsittelevät tekstit erottaa otsikon jälkeisestä tunnisteesta "U" ja elämänfilosofiaa käsittelevät tekstit tunnisteesta "EF". Joskus aiheet risteytyvät niin paljon, että on ihan erikseen merkintä "U & EF".

maanantai 11. marraskuuta 2013

Ominaisuusmoniottelu (U)


KUVA 1. Monipuolinen kunnontestaaminen vaatii riittävän laajaa testipatteristoa, muttei hypermonipuolista sekametelisoppaa. Ominaisuuksista voiman testaaminen vaatii eniten erilaisia testejä, sillä ihmiskehon liikesuuntia on niin paljon (kuvakoosteen kuvat on poimittu netistä ja en omista oikeuksia kuviin).

Yksilöurheilulajeista löytyy maksimivoimalajeja, kestovoimalajeja, nopeus- ja nopeusvoimalajeja, kestävyyslajeja, nopeuskestävyyslajeja sekä joitain monipuolisuutta vaativia yhdistelmälajeja, mutta mielestäni yksinkertainen ihmisen fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta mittaava kiinteärakenteinen laji puuttuu. Esimerkiksi yleisurheilun 10-ottelu (100 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy, 400 m juoksu, 110 m aitajuoksu, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto ja 1500 m juoksu) vaatii valtavaa monipuolisuutta, mutta laji perustuu vahvasti yleisurheilutaitojen sekä nopeus- ja nopeusvoimaominaisuuksien ympärille. Crossfit-kilpailut ovat taasen hypermonipuolisuutta, sillä kisalajeina voi olla kaikkea uimisen, juoksemisen, pyöräilyn, painonnostoliikkeiden, kyykkyjen, maastavetojen, leuanvetojen, köysiin kiipeämisten, yksinkertaisten rengas- ja rekkikehonpainovoimailuliikkeiden, käsilläkävelyn, hyppimisen, heittämisen, voimakestävyyskuntopiirien kautta kelkkojen työntämiseen tai vetämiseen ja säkkien kantoon. Itse asiassa crossfit-kisassa kisaohjelmassa voi olla mitä vain, sillä lajin kilpailulliseen ideologiaan kuuluu, että kisalajeja ei tiedetä etukäteen ja jotain aivan uuttakin voi tulla, vaikka monet liikkeet ja liikesarjakokonaisuudet ovatkin vakiintuneet osaksi crossfit-kisakulttuuria. Tällaiselle hypermonipuolisuuslajille on selvästi ollut tilauksensa, sillä lajista on kasvanut suuri ja seurattu kilpaurheilulaji. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että on olemassa paljon monipuolista fysiikkaa arvostavia urheilijoita, joita kiinnostaisi kisata jossain monipuolisuutta vaativassa lajissa, mutta crossfit on liian monimutkainen ja vaatii liikaa monipuolisuutta kaikkine laji- ja liiketaitoineen, jotta sen harrastaminen ainakaan kilpaurheilumielessä olisi houkuttelevaa. Itse kuulun tällaiseen ryhmään. Tykkään leuanvetourheilun ohella harrastaa monipuolista ominaisuusharjoittelua ja olisi leuanvedon lisäksi tosi hauska kisatakin jossain sopivan yksinkertaisessa monipuolista fysiikkaa vaativassa lajissa, mutta sellaista (ainakaan suurta) lajia ei tällä hetkellä ole olemassa.

Ilman alakategorioita ihmisen fyysiset perusominaisuudet ovat voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus (+taito). Yksinkertaisimmillaan ominaisuusmoniottelu voisi sisältää yhden lajin mittaamaan maksimivoimaa, yhden nopeutta ja yhden aerobista kestävyyttä:

VAIHTOEHTO 1: Ominaisuusmoniottelu – 3 lajia
1) 100 m juoksu (nopeus)
2) Voimanosto eli jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastavedon yhteistulos (maksimivoima)
3) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)

100 m juoksu mittaisi raa’asti kiihdytysnopeutta, maksimaalista liikenopeutta, syklistä pikavoimaa ja hieman myös alaktista eli maitohapotonta nopeuskestävyyttä (toki 100 m juoksussa n. puolet energiasta tuotetaan anaerobisen glykolyysin avulla, mutta matkan aikana happamuus ei ehdi vielä merkittävästi häiritä suoritusta). 3000 m juoksu testaisi hyvin kehon aerobista kapasiteettia eli sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihasten aerobisen energiantuoton tasoa. 3000 m juoksu on suorituskestoltaan sellainen, että sen maksimaalinen suorittaminen kuvaa hyvin maksimaalista hapenottokykyä, joka on yksittäisenä mittarina tärkein aerobisen kunnon kuvaaja. Voimanosto mittaisi yksinkertaisesti maksimivoimaa koko kropasta. Jalkojen sekä keskikropan voimatason voimanosto mittaa itsessään tosi hyvin, mutta sivuttaissuuntainen punnerrus (penkkipunnerrus) kertoo tietenkin lähinnä vain horisontaalisesta punnerrusvoimasta, toki jotain myös koko yläkropan voimatasoista. Ideaalitilanteessa voimaosiossa olisi lisäksi mukana ylöspäin suuntautuva työntö, alaspäin suuntautuva veto ja sivuttaissuuntainen veto. Vaihtoehto 1 on yksinkertaisempi, mutta hieman monipuolisemmin voimaominaisuuksia testaisi vaihtoehto 2:

VAIHTOEHTO 2: Ominaisuusmoniottelu – 3 lajia
1) 100 m juoksu (nopeus)
2) Yhteistulos jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta, maastavedosta, pystypunnerruksesta, lisäpainoleuanvedosta ja soudusta (maksimivoima)
3) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)

Tässä vaihtoehto kakkosen mallissa voimaosiossa olisi kuusi liikettä, jolloin kaikkien pääliikesuuntien maksimivoimatasot tulisi mitattua. Soutu olisi penkkipunnerruksen vastaliike eli maattaisiin penkillä mahallaan ja levytanko pitäisi saada vedettyä suorilta käsiltä kiinni penkkiin, jonka paksuus olisi vakioitu. Lantion ja reisien tulisi pysyä kiinni penkissä. Muut liikkeet lienevät voimailuun ja voimaharjoitteluun vähänkin perehtyneille tuttuja. Tämän vaihtoehto kakkosen mukainen moniottelu olisi vielä läpivietävissä yhden kisapäivän aikana. 

Monimutkaisin malli, jota tässä ehdotan, olisi kuusiottelu, jossa testattaisiin erikseen vielä anaerobista kestävyyttä eli nopeuskestävyyttä, räjähtävää nopeusvoimaa ja kestovoimaa. Tämä malli näyttäisi seuraavalta:

VAIHTOEHTO 3: Ominaisuusmoniottelu – 6 lajia
1) Vauhditon pituus (räjähtävä nopeusvoima)
2) 100 m juoksu (nopeus ja syklinen pikavoima)
3) Yhteistulos jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta, maastavedosta, pystypunnerruksesta, lisäpainoleuanvedosta ja soudusta (maksimivoima)
4) 3000 m juoksu (aerobinen kestävyys)
5) 400 m juoksu (anaerobinen kestävyys eli nopeuskestävyys)
6) Yhteistulos: jalkakyykyn toistomaksimi [tangossa miehillä 1,5xOma massa / naisilla 1xOma massa], penkkipunnerruksen toistomaksimi [tangossa miehillä 1xOma massa / naisilla 0,5xOma massa], leuanvedon toistomaksimi [omalla massalla], pystypunnerruksen toistomaksimi [tangossa 0,5xOma massa] (kestovoima) 


Tässä vaihtoehto kolmosessa fyysiset suorituskykyominaisuudet tulisi mitattua kaikista monipuolisimmin, mutta paketti pysyisi vielä sellaisena, että kisa voitaisiin kisata läpi kahdessa päivässä ja ominaisuuskuusiottelussa vaadittava lajitaitojen määrä (eri nostomuotojen tekniikat, juoksutekniikka ja vauhdittoman pituuden hyppäämistekniikka) olisi kuitenkin vielä niin alhainen, että lajia voisi tosissaan treenata ilman lajikirjoähkyä ja laji keskittyisi selvästi raa'an fysiikan testaamiseen taitojen sijasta. Raa’asti fyysisten ominaisuuksien näkökulmasta tämäntyyliset moniottelut mittaisivat minusta monipuolisinta fysiikkaa paremmin kuin nykyinen hypermonipuolisuutta vaativa crossfit. Tällainen uusi ominaisuusmoniottelu ei olisi keltään pois: se toisi uusia vain ominaisuusmoniottelun harrastajia, mutta esim. crossfittaajat ja varmasti monien muidenkin lajien harrastajat voisivat harrastaa ominaisuusmoniottelua vähintään kakkoslajina. Voitto ominaisuusmoniottelussa voitaisiin ratkaista yksinkertaisesti siten, että jokaisen lajin voittaja saisi 1 pisteen, kakkonen 2 pistettä jne. ja koko ottelussa vähiten pisteitä saanut olisi voittaja. Kolmen lajin otteluissa (vaihtoehdot 1 ja 2) minimipistemäärä olisi 3 pistettä ja kuuden lajin ottelussa (vaihtoehto 3) minimipistemäärä olisi 6 pistettä.

Jos joku lukija kokee poltetta, että voisi alkaa koota talkooporukkaa ja alkaa järjestää ominaisuusmoniottelukilpailuja jollain tai useammalla yllä olevista vaihtoehdoista, niin kannustan siihen kovasti ja ottelukokonaisuusideat ovat vapaasti käytettävissä uuden lajin synnyttämiseksi. Itse olen jo tällä hetkellä opintojen, valmennus yms. -töiden ja oman treenaamisen lisäksi mukana leuanvetourheilun kehittämistyössä Suomen Leuanveto ry:ssä (www.slry.fi), joten tällä hetkellä aika ei riitä siihen, että alkaisi perustaa tyhjästä ihan uutta lajia tai uutta yhdistystä uudelle lajille, mutta toki jollain tasolla ominaisuusmoniottelun talkootöissä voisin olla mukana. Jos joku alkaa järjestää ominaisuusmoniottelua, niin lupaan olla mukana kisaamassa, koska tuollainen moniottelu olisi allekirjoittaneelle erittäin mieluinen toinen kilpaurheilulaji leuanvetourheilun lisäksi. Yhden miehen mielenkiintohan ei lajia tee, mutta itselläni on sellainen fiilis, että monipuolisuusmoniottelu saattaisi ottaa paljon tulta alleen ja yksinkertaisena sekä lajeiltaan kiinteänä lajina olisi monelle monipuolista ominaisuusharjoittelua harrastavalle helpompi ja mielekkäämpi laji harjoitella ja kisata kuin crossfit.

11.11.2013
TR

PS. Olemme pienellä kaveriporukalla kisanneet eräänlaisessa monipuolisuuskymppiottelussa vuosittain vuodesta 2008 lähtien. Meidän kaveriporukan vuosittainen tapahtuma kantaa leikkimielisesti nimeä tosimiesten kymppiottelu ja se sisältää seuraavat lajit:

1.päivä

10-loikka (m)
200 metrin juoksu (s)
kuulantyöntö (m)

istumaannousut minuutissa (kpl/60s)
Cooperin testi (m/12min)


2.päivä

penkkipunnerrusmaksimi (kg)
toistomaksimi leuanvedossa (kpl) 
toistomaksimi dippipunnerruksessa (kpl)
jalkaprässimaksimi 90-asteen polvikulmasta (kg)
etunojapunnerrukset minuutissa (kpl/60s)


Otteluennätykset löytyvät tuolta: http://tm10ottelu.nettisivu.org/ottelu-ja-lajiennatykset/ ja TM10-ottelun sivuilta löytyy jokaisen vuoden tulokset sekä säännöt. Ottelu on ollut joka vuosi aivan mahtava tapahtuma ja siitäkin on pienen porukan kokemuksien valossa tullut sellainen fiilis, että isompikin joukko urheilevia ihmisiä saattaisi olla innostunut kisaamaan ominaisuuspohjaisessa moniottelussa, jossa testataan kattavasti kaikkia ihmisen fyysisen suorituskyvyn osa-alueita eli sekä absoluuttista että suhteellista voimaa, aerobista ja anaerobista kapasiteettia, kestävyyttä ja nopeutta. Liikkuvuuden mittaamiselle ei mielestäni tällaisissa ottelukisailuissa ole erityistarvetta, sillä luonnolliseen liikkumiseen vaadittavan perusliikkuvuuden testaus tapahtuu oheistuotteena eri lajisuorituksissa. Esimerkiksi ominaisuusmoniottelun vaihtoehdoissa 1-3 on kaikissa mukana syväkyykky, joka vaatii oikeaoppisesti suoritettuna hyvää perusliikkuvuutta.